Vita brevis, ars longa
occasio praeceps
experientia fallax
iudicium difficile
(Hippocrates)
I’m back from sick-leave, finally (turned out to be sinuitis as a continuance to the flu)! And Tori Amos will be back with her next album American Doll Posse on May 1st! See her somewhat strange new look at PerezHilton.com.
For some wackies check out the comments, too O.o
n/p: Charon: Songs for the Sinners
n/r: Maitland McDonagh: The 50 Most Erotic Films of All Time
Töitä on paljon ja niillä on kiire.
Kävin aamulla antamassa papa-näytteen ikäluokkatarkastuksessa. Hyvään aikaan tuli kutsu, olikin jo vähän ahdistus että pitäisi.
Eilen tuli postissa Dragon Half ja Final Fantasy VII: Advent Children, joista jälkimmäinen oli kokenut matkalla sellaisen mankeloinnin, että DVD-kotelon alareuna oli ihan tohjona. Tosi juttu. En tiedä johtuiko jostain tuhon aiheuttaneesta “välikohtauksesta”, että mukana oli Jerseyn postin “help us improve our delivery service”-lappu, jossa tiedusteltiin milloin paketti saapui ja oliko se hyvässä kunnossa. Heh. Katsoimme Dragon Halfin, joka oli yhtä hulvattoman hauska ja valitettavan lyhyt (sarjaa on tehty vain kaksi osaa) kuin silloin, kun näin sen ensimmäistä kertaa. Pitänee turvautua mangan fanikäännöksiin, että saisin vihdoin tietää miten tarina jatkuu.
Ostin Swamp Musicin alesta jokusen levyn Charonia. Elämä voittaa.
Anttilan levyalesta löytyi kivaa halvalla: Apocalyptican Reflections, Faithlessin parhaiden kokoelma Forever Faithless ja Sugababesin Taller in More Ways. Näiden lisäksi Dugi hemmotteli minua Veeti & The Velvetsin All About -kokoelmalla, joka sisältää paitsi tämän nerokkaan a cappella -kokoonpanon kaiken julkaistun materiaalin myös valikoiman live-esiintymisiä! *happy*
Viimeksi mainitun Brother Rap and Sister Soul, ‘62 Cadillac, Once I Had a Heart ja muut soundit veivät minut ajassa taaksepäin lukiovuosien ystävieni Tean ja Eijan luokse. Veetihän on Raahen oma poika, jonka Elastic Familya kuulin livenä kotomaisemissa, ja Tealla oli Velvetsien Brother Rap and Sister Soul -älppäri. Onnistuisikohan nuoruudenystävieni nykyisten yhteystietojen metsästys…
And now for something completely different: duunin SSH2-gateway korjaantui tänään! Vieroitusoireet helpottivat kummasti. Lisäksi olen päivittänyt Innerfaceen merkinnät huhti-heinäkuulta 2005, kommentteineen (jotka siis siksi kummittelevat tuossa “recent comments”-listassa).
n/p: Marianne Maans
n/r: Alan Moore: Lost Girls
No eihän se tietenkään mennyt kuin elokuvissa. Flunssa kehitti toisen aallon kurkkutulehduksena, joka piti minut sairauslomalla viime viikon tiistain, torstain ja perjantain. Maanantaina olin melkein ok ja keskiviikon taistelin silkalla sisulla ja kiellon voimalla. “Mun kurkku ei ole oikeasti kipeä (jos en niele).” Onneksi oli Jade Empire. Olisin oikeasti muuten tullut hulluksi sairastamisen kanssa. Pelasin Icewind Daleakin jonkin verran. Jaden olen nyt pelannut läpi avoimella kämmenellä, ja suljetun nyrkin hahmoni on hyvässä vauhdissa.
Eilen oli töissä hirveä härdelli ja tänään on ollut sellainen päivä, jolloin sama kiireahdistus on sinällään voimassa, mutta juuri mikään ei etene, koska jotain tuikitarpeellista tietoa ei saa. Ennusteeni on, että kaikki se tieto (useampaan eri hommaan) tulee huomenna, jolloin on taas hirveä härdelli. Ja tämä päivä on mennyt käytännössä hukkaan. Ei siinä muuten mitään, mutta kaiken deadline on ensi viikon perjantai.
Dugille kerrottiin töistä, ettei heillä ole juuri nyt osoittaa hänelle työtehtäviä. Tämä oli ollut aavisteltavissa jo jonkin aikaa, mutta nyt se on oikeasti uskottava, että kämpän ostaminen siirtyy. Oh well, en mä nyt juuri olisi jaksanutkaan muuttaa O.o Paska juttu. Hyvää on se, että Dugi on saanut uutta potkua gradun tekemiseen. Hänen ohjaajansa sitoutui hommaan vuodeksi “riippumatta siitä missä hän on keväällä töissä” ja on nyt antanut paljon apuja ja tukea ^_^
Koska kaukaa viisaana törsäsin etukäteen, olen nyt saanut nauttia Lost Girlsin lukemisesta ilman rahamorkkista tms. Tai saanut nauttia yleensäkin, sillä ensimmäinen painos on kuulemma jo loppu, ja jonossa olevat tilaukset kattavat toisen painoksen (via Neil). Koko paketti on ihastuttavan kaunis. Kolme kovakantista kirjaa kansipapereilla, tukevassa kotelossa. Melinda Gebbien taide pääsee oikeuksiinsa isokokoisilla, hyvälaatuisilla sivuilla, ja sisältö on kaikkea sitä mitä odotin ja enemmän: erotiikan virstanpylväs.
Väsyttää ja hartiat jumittaa huomattavan pahasti. Siksi varmaan tuntuu edelleen kovin maanantailta. En tosin ole uponnut samoihin syvyyksiin kuin eilen, jolloin unohdin mennä hammaslääkäriin. Saan maksaa siitä ilosta 27 euroa O.o Ja nolottaa.
Musiikki piristää. Kansanmusiikin lisäksi korviani ovat tänään hivelleet Corvus Coraxin Cantus Buranus, Sherlock Holmesin (sen ainoan oikean, eli Granada Televisionin tuottaman ja Jeremy Brettin tähdittämän) soundtrack ja iTunesista metsästämäni Sneaker Pimpsin coverit The Wickermanista tutuista Gently Johnnysta (Johnny) ja Willow’s Songista (How Do). Jeah.
Alkuviikon kurja olo, joka huipentui tiistai-iltana kunnon angstiseen migreenikohtaukseen, helpotti viimein, ja juhlistimme asiaa syömällä eilen ulkona. Sitä ennen ehdin piipahtaa paitsi Swamp Musicissa myös Tiltissä (joka oli viimeksi siellä käydessäni joku muu pelikauppa — en valita, sain oikein hyvää palvelua) ^_^
Swampista menin etsimään viime viikonlopun häissä tapaamani viehkon naisihmisen bändin sinkkua. Taceren I Devour löytyikin ongelmitta, eikä musiikki ole hassumpaa. Aika perinteistä Suomi-metallia kahden biisin verran. Bändiltä on EP tulossa kesän lopulla ja täysikokoinen albumi näillä näkymin loppuvuodesta. Kavereiksi (joskaan ei genremielessä) noukkautuivat Laibachin WAT ja Stellan Kuuntelija. Tammikuussa petyin Stellaan kopiosuojauksen vuoksi, mutta en tiedä katsoinko silloin pieleen vai onko uusi painos tuonut korjauksen, koska ehjä CD se näyttää olevan ^_^
Lähiaikoina olen myös ostanut musiikkia iTunesista: Inside Manin, Memoirs of a Geishan ja Narnia: The Lion, the Witch and the Wardroben soundtrackit. Ulkomailtakin on lähetys tulossa (joskus loppukesästä): heinäkuun puolivälissä ilmestyvä Neil Gaiman -tributealbumi Where’s Neil When You Need Him ja Red Planetin soundtrack.
Pelikauppa ilahdutti parilla himoitulla löydöllä: käytetty Fahrenheit sekä tuplapaketti Persian Prinssiä — The Sands of Time ja Warrior Within — pitävät Xboximme surraamassa hetken. Fahrenheit imaisi mukaansa tehokkaasti jo eilen illalla. Dreamfallin Xbox-versiosta ei ollut kaupassa merkkiäkään, mutta nettikauppa saikin minut juuri himoitsemaan PC:n keräilijäversiota… Alkuperäinen The Longest Journey näyttää sekin saaneen uudellenjulkaisun, nami!
Olen ollut kiltti DVD-rintamalla, mutta Dugi räjäytti potin rahtaamalla kotiin kolme roskaleffaa. IMDb:n pisteytys ei toki ole mikään määrittävä mittari, mutta jotain kertoo kyseisille “klassikoille” annettujen pisteiden keskiarvo 4,5(/10). Synkkiä mutisten raivasin hyllyymme tilaa Naked Weaponille (huikeat 5,5), Hellraiser: Hellseekerille (joka inhottaa minua eniten; 4,8) ja The Dentist 2:lle (pohjanoteeraus 3,3). Emme kuitenkaan omista yhtäkään tällä hetkellä IMDb:n bottom-listauksessa olevaa elokuvaa. Heitän siis Dugille vinkiksi vaikkapa Anus Magillicuttyn.
Annoin iTunesin kaupalliselle puolelle pikkusormen, ja nyt saa roikkua ranteessa kiinni ettei vahingossa tule tehtyä 1-click-tilauksia (oikeasti panin heti mokoman pirullisen ominaisuuden pois päältä — nyt heräteostokset ja vahinkonaksutukset menevät ensin “ostoskoriin” ja sitten pitää vielä hyväksyä).
Mitä siis tapahtui? Kuulin eräässä podcastissa aivan loistavan biisin. Kyseessä oli S. J. Tuckerin The Pixie Can’t Sleep, ja vaihteeksi artistista oli helppo löytää lisää tietoa intternetin ihmemaasta. Taiteilijan kotisivusto Skinny White Chick mm. esittelee Tuckerin tuotantoa säällisen pituisilla ääninäytteillä. Suosittelen kuuntelemaan, jos mikään folkahtava yhtään uppoaa. Jos yksittäisten tiedostojen latailu ei miellytä, CD Baby tarjoaa niitä levyittäin soittolistoina (huomaa linkit Tanglesin ja Haphazardin esittelysivuille tekstiosion alussa).
Levyjä olisi siis saanut tilattua CD Babysta (saatanpa hommata sieltä tuoreen livelevyn tulevaisuudessa — sitä kun ei iTunes tarjoa), mutta ilokseni Tangles ja Haphazard löytyivät myös iTunesista. Päätin siis tirvaista kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja testata digimusiikin hankintaa samalla kuin ostaisin laatumusiikkia ilokseni. Ja hyvinhän se meni. Viekoittelevan hyvin. Kaikenlaista tekisi mieli hankkia, mutta pysyn lujana ainakin kuunvaihteeseen asti.
Kävin ihan oikeassa levykaupassakin havaittuani, että Lacuna Coil oli pullauttanut ulos uuden albumin. Swampista lähti rahalla Karmacode ja täydellä leimalapulla Poets of the Fallin Carnival of Rust. Olen kuunnellut molemmat kerran läpi, mutta tarkempaa tutustumista on haitannut “laihan kalpeanaamattaren” pahasti koukuttava vaikutus ^_^
Dugi teki aikas työn ja laati listauksen CD-levyistämme. Luku oli ennen näitä hankintoja jossakin yli neljänsadan. And still counting…
Viime yön huomattavan lyhyistä unista suurin osa meni juostessa zombeja karkuun. Uni oli omituinen yhdistelmä (kevyehköä) stressipainajaista, jossa olen zombien jahtaama, leffantekoprojektia, jossa näyttelen zombien jahtaamaa scream-queenia, sekä klassikkozombileffan tekemisestä kertovan dokumentin katselemista.
Tämä kyseinen klassikko ei yksityiskohtaisuudestaan huolimatta* ole olemassa kuin Morfeuksen unikirjaston DVD-osastolla, mutta inspiraatio tähän dokumenttiosaan unestani tuli ilmeisesti eilen postissa. Playn kuorista nimittäin kuoriutui kauhuklassikoita: Dario Argenton Inferno ja Suspiria kolmen levyn erikoisjulkaisuna. Ekstrailona tuli Pet Shop of Horrors -anime.
*) Yksityiskohdat olivat niin eläviä, että herättyäni minun piti vakavissaan miettiä olinko tosiaan uneksinut jostakin oikeasti olemassa olevasta elokuvasta.
Leffoja emme vielä katsoneet, mutta olen nautiskellut Goblinin Suspiria-soundtrackista (erikoisjulkaisun kolmas levy). Kappaleessani valitettavasti paljastui olevan joku CD-vika, joka jumittaa ensimmäisen biisin kuuntelun. Onnistuin kuitenkin löytämään sen mp3-tiedostona ja aion polttaa itselleni toimivan version levystä jokusella bonus-biisillä (Goblinilta Phenomena, Profondo rosso ja Non ho sonno, Ennio Morriconen Stendhalin syndrooman teema ja Keith Emersonin ihana Inferno-teema — kaikki toki Darion elokuvien äänimaailmaa). Enää ei harmita ^_^
Pääsyy zombiuneeni lienee se, ettei deadlinen jo ohittanut duunini ole vieläkään valmis. Ehkä kuitenkin tänään.
Gaimania, Who and faeries, oh my
A Neil Gaiman tribute album that will be released by Dancing Ferret Discs in mid July (according to Billboard article) will have Gaiman-inspired music by Tori Amos (a new recording of Sister Named Desire) and 16 other artists. (via The Beat)
The new Doctor Who with Christopher Eccleston will start showing in Finnish tv (YLE TV2) in autumn! Right, no commercials! Wohoo ^_^ (in the news, via Snowgrouse)
I only recently noticed (via Emma) that Brian Froud’s ingenious Lady Cottington’s Pressed Fairy Book has received two sequels: Lady Cottington’s Fairy Album…
Brian Froud, faery expert and somewhat reluctant consultant to the Cottington Archive, has verified that this rare Victorian photo album is the property of Angelica Cottington’s elder sister, Euphemia Cottington, who mysteriously disappeared when Angelica was a young child. This facsimile reproduction is exact in every detail, featuring what Froud believes to be actual photographs of fairies taken by Euphemia accompanied by a journal of her magical and somewhat scandalous and shocking exploits. The volume is also overflowing with a wild assortment of Angelica’s now-infamous pressed, flattened and squashed fairies.
…and Lady Cottington’s Pressed Fairy Letters…
The Cottington Archive reluctantly announces that more information about the infamous Lady Cottington has surfaced: a scrapbook compiled by the fairy smasher herself of her correspondence with luminaries such as Queen Victoria, Annie Oakley, Igor Stravinsky, Sir Arthur Conan Doyle, Andrew Lang, P.T. Barnum, and more. All about fairies, these hilarious letters contain everything from wisdom to suggestions to chastisement. Lady Cottington has made notes in the margins not to mention smashed fairies throughout (will she EVER STOP this nasty habit?!).
…that I simply must have ^_^ I was somewhat less pleased about the re-release of Lady Cottington’s Pressed Fairy Book as a 10th Anniversary Edition with “eight additional pages and enhanced artwork throughout, virtually overflowing with freshly flattened fairies” and a new introduction by Brian Froud and Terry Jones. Since I already have the original version, that is. They also have released an enhanced 25th Anniversary Edition of Faeries that we already own two copies of (my paperback and Dugi’s harcover) O.o
The good news is that they’re doing this to many other Froud books as well and I’m really looking forward to the October release of Anniversary Edition of Goblins of Labyrinth! More info on these and a lot more in World of Froud.
Maksoin juuri ällistyttävät 104 euroa kahdesta oopperalipusta (joista toinen opiskelijahintainen). Kansallisoopperan Suomi-maisemiin adaptoitu Taikahuilu ei tule olemaan ensimmäinen ooppera, jonka koen, mutta se on ensimmäinen, josta maksan itse ^_^ Kakkosparven paikkoja ei ollut myynnissä, ja kolmosparven laidat tuntuivat liian heikoilta, joten permanto-laitaykkösparvi-hintaluokan arpa antoi ensimmäisen parven vasemman reunan toiselta riviltä ihan kohtalaiset paikat.
Ensimmäinen oopperakokemukseni oli Puccinin Madama Butterfly. Esitys oli Suomessa monia vuosia sitten, mutta en muista tarkemmin milloin tai missä (pitäisi kysyä vanhemmiltani). Olin myyty. Vuonna 1999 sain kokea saman teoksen uudelleen, tällä kertaa Italiassa Arena di Veronalla.
Muita live-kokemuksia minulla ei oopperoista olekaan, vaan olen satunnaisesti nautiskellut mm. Milanon La Scalasta ja Savonlinnan oopperajuhlilta televisioituja esityksiä. Tunnustan, että jonkinlaisesta klassisen musiikin harrastuneisuudestani huolimatta lähden helpommin katsomaan musikaalia tai operettia (tai useimpia konsertteja) kuin oopperaa. Tämä nimenomainen Taikahuilu kuitenkin houkutti minut virtuaaliselle lippuluukulle asti. Esitys on vasta 6.4. mutta nyt jo jänskättää mukavasti ^_^
| «« Older Posts | Newer Posts »» |
Weblog by Moira
