Hmph, kylläpä kesti että ehdin palata aiheeseen. Oh well.

Maanantaina 19.5. unohdin onnitella sisartani nimipäivän johdosta. Sori, Emma O.o Muuten mulla ei enää ole hajuakaan mitä tein silloin. Varmaan huolsin lastenvaatteita.

Tiistaina, jolloin raskausviikko 37 tuli täyteen, olikin sitten melkoinen juoksupäivä. Aamulla neuvolaan, päivällä ultraan ja illalla Pasille ja Piipalle. Kaikki sujui mallikkaasti; neuvolan mukaan kaikki oli hyvin, ultran mukaan Mogi on ihan normaalin kokoinen ja vierailu oli juuri niin ilahduttava kuin odottaa saattoi. Bonuksena kävin neuvolan jälkeen näöntarkastuksessa (ei muutosta) ja ostamassa ensimmäiset voimakkuudella varustetut aurinkolasini sekä uudet silmälasit (joita siis en olisi sinänsä tarvinnut, mutta ei liene huono ajatus omistaa kahdet asiansa ajavat silmälasit — kauankohan kestää ennen kuin Mogi nappaa lasini ja heittää ne seinään).

Keskiviikkona tapasin päivällä Ninniä ja pikku-Tiilaa, ja illalla vierailimme Elvi-mummuni luona. Molemmissa kyläpaikoissa oli erinomaisen hauskaa. Kuten odottaa saattoi, sain Ninniltä mainioita lastenhoitovinkkejä. Pankaas muutkin kokeneet neuvojanne tulemaan!

Loppuviikkoni meni pakkaamiseen. Dugi oli lauantain Helsingissä järjestyksenvalvojakurssilla, ja sunnuntaina pääsimme vihdoin pakkaamaan yhdessä. Mukaan otettavaa kamaa kertyi ihan järjettömästi.

Maanantaina naparetkikuntamme (heh) siirtyi Tampereelta Raaheen. Pääsimme liikkeelle vasta iltapäivällä Dugin pelattua onnistuneesti Tetristä pelikenttänään auton peräkontti ja takapenkki ja palikoinaan lastenvaunut, laatikot, kassit ja nyssäkät, mutta hyvä niin; iltapuolesta liikenne oli mukavan rauhallista. Mikäpä meidän oli ajellessa kun sää suosi ja minä saatoin lakata huolehtimasta että Mogi kumminkin syntyisi ennen kuin ehtisimme suorittaa väliaikaisen muuttomme.

Tiistaina raskausviikkoni siirtyivät seuraavalle täydelle numerolle ja suoritimme Raaheen asettumista. Keskiviikkona pesin satsin ihastuttavia lastenvaatteita, jotka vanhempani olivat hankkineet Saksasta. Great excitement! Dugi sai iloksemme työkoneensa nettiyhteyden toimimaan kotoa mobiililaajakaistan (tai jonkun) avulla. Ei siis tarvitse joka päivä lähteä toisaalle toimistolle.

Torstaina ja tänään Dugi on ollut Oulussa työmaalla. Minä olen molempina päivinä kävellyt sairaalaan ja takaisin, ja iloinnut kauniista säästä. Eilen kävin neuvolassa, missä kaikki meni pääasiassa hyvin. Ainoa harmistus oli korkeahkot verenpainelukemat, mutta ehkä mua vaan jännitti uusi paikka.

Tänään kävin äitiyspolilla synnytystapa-arviossa. Kun Mogin sydänkäyrää mitattiin, mukelo potki vimmatusti siitä hetkestä, kun anturit pantiin kiinni aina mittauksen päättämiseen asti. Ei leposykkeestä tietoakaan… Vaikka neuvolaterkkari oli vielä eilen sitä mieltä, että Mogi on hämmentävän ylhäällä, tämänpäiväisen tutkimuksen mukaan hän on laskeutunut ja pää on kiinnittynyt. Ultra myötäili kymmenen päivän takaista; painoarvio oli 3,2 kg. Saimme myös saman arvauksen lapsen sukupuolesta kuin kolmosultrassa, vaan enpä kerro sitä vielä ^_^

Alatiesynnytys on edelleen suunnitelmissa ja lapsivesi on vähentynyt. Saa nähdä malttaako Mogsu odotella edes laskettuun aikaan asti…