Elämäni soundtrack soittaa retroa
n/p: The Labyrinth soundtrack
Siivoilen tässä kämppää, koska meille tulee tänään vieraita: Mimmi visiteeraa vierailta mailta (Ruotsista) ja äiti, isä, mummu ja vaari poikkeavat kahvilla matkallaan Raahesta pääkaupunkiseudulle (ja äiti ja isä edelleen jonnekin jota en muista — mainitsinko että he tuntuvat nykyään matkustelevan ihan älyttömästi? Tai että mulla ei nykyään pysy mikään päässä?). Kuten normaalia, siinä sivussa tulee hoidettua kaikenlaisia sijaistoimintoja.
Kuten synnytys-soundtrackin kerääminen. Ei, en usko tulleeni hulluksi. Synnytysvalmennuksessa sanoivat että mukaan voi ottaa omia levyjä, ja Raahessa uskoisin olevan saman mahdollisuuden. Ja vaikken polttojen taustalla haluaisikaan kuulla muuta möykkää kuin omaani, ainakin sitä odotellessa arvelen oman musiikin miellyttävän enemmän kuin äidin ja isän levyvalikoiman.
Kuinka ollakaan, levyt valikoituivat melkein itsestään. Ja kaikki* artistit ovat sellaisia, joita olen kuunnellut ja rakastanut 10-15 vuotta. Tuskin sattumaa. Levyjen määrän sääti CD-koteloni koko (24), ja jonkin verran vaikutti** se, etten halunnut mukaan liian aggressiivista tai instrumentaalipainotteista kamaa:
- Tori Amos, käytännössä koko tuotanto (18 levyä joista yksi bootleg) (heh - mikä ylläri)
- Kate Bush: Hounds of Love ja The Sensual World (mikäs muukaan, onhan sillä teemana sopivasti This Woman’s Work)
- Miljoonasade: Pullo hunajaa -kokoelma (klassikoita)
- CMX: Rautakantele ja Vainajala (kaksi suosikkilevyäni CMX:ltä)
- Egotrippi*: 20 suosikkia -kokoelma
*) Tämä on se poikkeus, joka vahvistaa säännön. En ole kuunnellut Egotrippiä kovinkaan paljon, mutta tämä levy päätyi olemaan graduntekoni tärkein taustamusiikki. Jotenkin tuntui sopivalta poimia se mukaan viimeiseen vapaaseen levytaskuun.
**) Don Huonot karsiutui aggressiivisuuden, Zen Café synkkyyden (ei, CMX ei ole silleen synkkää) ja kaikki score-soundtrackit instrumentaalipainotteisuuden perusteella.
Kaikkeen sitä inspiroituukin.
Tervetuloa äitiysvapaalle! Itse asiassa tarkoitukseni on toivottaa sinulle helppoa ja nopeaa synnytystä, joka etenee sen verran vauhdilla, ettet ehdi kuunnella kokoamiasi levyjä. :)
Reean synnytykseen me otimme laptopin ja kasan dvd-levyjä mukaan ja saimme jopa hetken aikaa katsottua jotain, mutta kipujen yltyessä se alkoi olla hankalaa. Musiikkia toki kuuntelee mielellään ja saattaapa siitä olla iloakin, kunhan muistat ottaa levyt mukaan h-hetkellä.
H-hetkeä varten oli veljeni vaimolla (kälykös se?) varmaan jo kuukauden verran valmiina kassi, johon oli pakattu kaikki synnytysosastolle mukaan tarvittava, niin ettei Hhetken iskiessä tarvinnut muistaa mitään muuta kuin se yksi kassi. Vaikutti toimivalta jutulta.
Suvi, kiitos ja toivottavasti toteutuu :)
Orangeseeds, mullakin on jo lista siitä mitä sinne kassiin tulee, mutta pakkaaminen jäänee ensi viikolle. Toivottavasti ei tule kiire ;)
Toivottavasti ei, taitaisi se mogi olla hieman etuajassa jos ensiviikkolla jo tulisi lähtö:)
Harmi ettei epäilemättä ehditä enää tapaamaan ennen Raaheen siirtymistänne (työputkikin alkaa jne.) Koskas sitten kotiudutte taas takaisin Tampereelle jälkikasvu mukananne?
Itse asiassa etuaika alkaa olla vähissä. Synnytys on täysiaikainen raskauviikkojen 37 ja 42 välillä (missä laskettu aika on rv 40) eli meidän tapauksessa 20.5.-24.6. Jos Mogi tulisi tänään, hän olisi vielä keskonen, mutta ensi tiistaina syntyessään ei enää. Hui! Saisi kyllä odottaa siihen, että ehdimme Raaheen…
Kotiutuminen riippuu pitkälti Mogin syntymäpäivästä. Sen jälkeen oletan parhaimmillaankin menevän pari viikkoa ennen kuin tekee mieli matkustaa. Alustavasti olemme valmistautuneet viettämään kesäkuun siellä ja olemaan heinäkuulta taas kotosalla. Aika näyttää.
Hyvää musiikkia valitsit! Vaikka itselläni toimi nimenomaan tuo agressiivinen ehdottomasti paremmin. Sen takia synnytysmusiikiksi tulikin Rammsteinia, Nightwishiä ja Metallicaa :)
Ei pahoja, ehkä pitää tehdä toinen aggro-kokoelma jos vaikka oliskin sillä päällä ^_^ Vielä System of a Down ja Moi dix Mois kaveriksi noille ja homma pelittää!