Mikä siinä on etten saa kirjoitettua? Muuten olen energinen, touhuan ja saan aikaan, mutta salakähmäisesti hujahtaa melkein kuukausi ilman blogipäivitystä. Edes alkuun pääseminen ei takaa tulosta: havaitsen draftin roikkuneen pidossa jo toista viikkoa.

[Viime viikon alussa kirjoitin seuraavaa.]
Viikonloppuna tapasimme sukulaisia, katsoimme spektaakkelia ja söimme hyvin.
[Gah. No, on sentään joku johdanto.]

Lauantaina suunnitelmat menivät osittain uusiksi, koska saimme kuulla Dugin vaarin joutuneen sairaalaan. Vierailu mummilassa oli tästä johtuen hieman kriisipalaverin luonteinen. Sirkun kanssa vietetty aika sen sijaan oli juuri niin ihanaa kuin yleensäkin. Rakas anoppini näytti meille upeita kollaasitöitään ja söimme maukkaan lounaan.
[Nämä asiat haluan muistaa, mutta perheasioista ei viitsi tarinoida liian yksityiskohtaisesti. Monipuolisia lauseita ala-asteikäiselle.]

Illalla suuntasimme ravintola Zinnkelleriin, jossa enoni vietti syntymäpäiväänsä. Karin, Ailan, serkkujeni Essin ja Anskun, heidän puolisoidensa Antin ja Samin sekä sisareni Emman ja puolisonsa Leken kanssa söimme pitkän kaavan mukaan ja rupattelimme hauskoja, viisaita ja arvaamattomia. Ilokseni kaikki Karille lahjaksi löytämäni teokset olivat hänelle uusia (Brian Aldissin Harm, Kristian Huitulan Oni Kudaki ja Ketolan & Rauhalan Valkoisen meren timantit).
[Havaitse muistilistamainen rakenne. ]

Siihen se sitten loppuikin, draft. Sama kai se on jatkaa samaan tyyliin, tätä merkintää kun ei haircutilta pelasta enää mikään. Sunnuntaina (23.9.) kävimme aamupäivällä katsomassa Dugin vaaria sairaalassa. Vietimme lounasajan Karilla ja Ailalla useimpien edellisessä kappaleessa mainittujen henkilöiden sekä pikkuisen Iineksen kanssa. Illalla siirryimme ohjelman spektaakkeliosioon Cirque du Soleilin Deliriumilla. Sekä Dugi että minä olimme siitä haltioissamme. Asiaa auttoi se, että tiesimme etukäteen esityksen olevan lähempänä konserttia kuin sirkusta. Vastoin kestäväksi luultua päätöstä päädyin ostamaan esityksen CD:n ja ylihintaisen ohjelmalehtisen. Ei edelleenkään kaduta. Piipahdimme iltateellä Ginin residenssissä kera Mikon ja Annin ja ajoimme sitten takaisin Tampereelle.

[…Ja tällainen oli minun kiva viikonloppuni. Loppu.]
[Arvosana 7+]