n/p: Rammstein: Völkerball CD

Koska valittamisesta on hyvä aloittaa, viimeiset ensin. En eilisestä alkaen ole saanut duunista yhteyttä henkilökohtaisiin sähköposteihini. Viimeisin arvaus on, että ongelma on duunin SSH-gatewayn päässä, jota ilmeisesti ei supportoida millään tavalla. Laitoin silti epätoivoisena toiveikkaana työpyynnön mikrotukeen. Niin, eiväthän ne työasioita ole. Mutta minulla menee sähköpostieni silmäilyyn varmasti vähemmän aikaa kuin työkaverit viettävät kahviossa katsoen mäkihyppyä, pelaten pokeria tai muun sosiaalisuuden parissa.

Hyvää on se, että löysin Clas Ohlsonilta riisinkeittimen. Syömme niin mieluusti kiinalaista, että luulen sen osoittautuvan hyväksi investoinniksi.

Kivalinjalla päällimmäisenä mielessä on Amazon UK:n tilaukseni: nuortenfantasiaa ja 2000 AD:ta ^_^

Aikaisemmin vain suomeksi lukemaani Philip Pullmanin His Dark Materials -trilogiaa olen himoinnut jo pitkään. Tilaamani teos kokoaa samoihin koviin kansiin Northern Lightsin, Subtle Knifen ja Amber Spyglassin.

Dianna Wynne Jonesin Chrestomanci-sarjasta sen sijaan on käännetty suomeksi vain ensimmäinen, Charmed Life, nimellä Noidan veli. Se teki minuun suuren vaikutuksen viitisentoista vuotta sitten, ja olin jokseenkin sydämistynyt saadessani selville, että alkuperäiskielellä jatko-osia on lukuisia. Paljon huonompaakin fantasiakirjallisuutta on käännetty. The Chronicles of Chrestomanci Volume 1 sisältää Charmed Lifen ja The Lives of Christopher Chantin ja The Chronicles of Chrestomanci Volume 2 on syönyt The Magicians of Capronan sekä Witch Weekin.

Victoria Walkerin The Winter of Enchantment on edellisistä poiketen täysin uusi tuttavuus. Luin SFX-lehdestä mielenkiintoisen artikkelin tästä nuortenfantasiateoksesta, joka oli aikoinaan tehnyt vaikutuksen ainakin SFX:n toimittajaan Jayne Dearsleyyn ja esittelyjä kaipaamattomaan Neil Gaimaniin. Artikkeli, jonka sisältöä ja taustoja löytyy netistä, kertoo kuinka fantasia/nuortenkirjailijana lähes unohdettu Victoria Clayton (o.s. Walker) löytyi, ja kuvaa The Winter of Enchantmentin ja The House Called Hadlowesin kirjoittamista kirjailijan ollessa vain parikymppinen. Fidra Books on nyt uudelleenjulkaissut kolmekymmentä vuotta lopussa olleen Winterin, ja Housen pitäisi seurata perässä tänä vuonna. Tuen!

Muistan, miten kirjaston sarjakuvahyllyä läpi lukiessani inhosin Judge Dreddejä, jotka eivät muusta poiketen kiinnostaneet minua yhtään, ja joita oli ihan liian merkittävä osa hyllyn sisällöstä. Silloin, parikymmentä vuotta sitten, Lucky Luket, Tintit ja Asterixit vetosivat, ja 2000 AD oli paitsi mustavalkoista ja väkivaltaista myös tylsää. Muistan myös sen, miten jokunen vuosi myöhemmin jälleen etsin luettavaa samaisesta sarjakuvahyllystä ja päädyin tylsistymisissäni lukemaan satunnaista Judgea koukuttunein seurauksin. Omistuskokoelmamme on harmillisen pieni, mutta korjaussuunnitelma on valmiina. Panin tällä kertaa tilaukseen tarinoita kronologisessa järjestyksessä julkaisevasta sarjasta Judge Dredd: Complete Case Files ensimmäisen ja toisen osan.

Fifteen years in the academy
He was like no cadet they’d ever seen
A man so hard, his veins bleed ice
And when he speaks he never says it twice
They call him Judge, his last name is Dredd
So break the law, and you wind up dead
Truth and justice are what he’s fighting for
Judge Dredd the man, he is the law
DROKK IT!

(Anthrax: I Am the Law)